Mökkikausi avattu.

Vuoden ensimmäinen mökkiviikonloppu takana. Lähdettiin perjantaina samantien, kun Niko tuli töistä, pakattiin vaan kissat bokseihin ja sitten mentiin. Matkanteko taittui todella hiljaisesti, pojat nukkui koko matkan eikä ketään sanonut miuta tai mauta. Mökille päästiin parin tunnin ajo-, viiden minuutin lossi- ja viiden minuutin venematkan jälkeen.

Pienen verrytteluhetken jälkeen, joka siis oli mökissä sisällä, avattiin sitten ulko-ovi ja päästettiin pojat ulos. Tai siis oltaisiin päästetty, jos ne olisivat tajunneet sinne mennä. Pienen näyttelyn jälkeen Armas ja Onni pinkoivat sitten heti siihen mökin edustalla olevalle mätikölle syömään ruohoa, Oskari ei olisi tullut ulos sitten millään ja lopulta se sitten kannettiin pihalle, mistä tosin Osku juoksi samantien sisälle. On se niin reipas :D

Ei ollut ulkoilut ihan tuoreessa ulkomuistissa ja aluksi Armas ja Onni menikin sillätavalla vähän varovaisesti siinä mökin edessä. Oskarikin uskaltautui sitten jossain kohtaa ulos ja meni maha niin maata pitkin, että keräsi kaikki neulaset mukaansa. Ja heti kun Oskari kadotti jomman kumman kissoista tai jonkun meistä ihmisistä, alkoi jumalaton valitus, hän kun luuli eksyneenänsä.

Rannassa olletia joutsenia kävivät kaikki kissat ihmettelemässä, ja saatiin hakea Armas ainakimn kolme kertaa sieltä pois, kun ne joutsenet örisivät niin pahoina.

Perjantaina ei kovin kauan ulkoilla sitten ehditty, kun oltiin perilläkin niin myöhään ja melkein-läheltä-piti-joutsen-tilanteen lisäksi saaliina oli muutama irtopunkki, jotka nypittiin kissoista pois ennen sisälleottamista.

Lauantaina pojat ulkoilivat sitten vähän enemmän. Tai Armas ja Onni ulkoili vähän enemmän. Oskari taisi käydä pihalla, mutta sitten mau'uttuaan puolisen tuntia mökin oven takana, päästi äitini sen sisälle nukkumaan, jossa Oskari sitten nukkui koko päivän. Armas ja Onnikin tahtoi joskus kuuden nurksisa sisälle. Ulkoilu oli väsyttänyt kolmikon aika hyvin, sillä kaikki nukkuivat sitten koko illan tosi rauhallisesti.

Aijoo, äiti myöskin kertoi että aamulla Oskari oli pessyt Sakun (porukoiden labradorinnoutaja) naaman ja korvat. Aika herkkää :)

Kaikilla kissoilla oli tosiaan kaulassa nuo punkkipannat. En tiedä sitten ovatko ne ihan humpuukia vai olisiko niitä punkkeja ollut enemmön il,an pantoja? Onnilla oli päässä kaksi punkkia kiinni, jotka otettiin pois, mutta muita kiinninäisiä ei ollut. Niitä irtonaisia vaan. Tosi tyhmiä nuo pumkit :(

Kuvia koitin ottaa, mutta eipä nuo kissimissit tahtoneet kamalasti poseerata. Tässä kuitenkin viikonlopun kuvasatoa (klikkaamalla isommaksi):



Onni ja Armas etsi pureskeltavaa...



... ja Oskari katseli ikkunasta pihalle.

 

Joutsen, Armas ja Oskari.

Reilu kaveri, kun pesi toisen korvat :)

Torkkuhetki pitkän päivän jälkeen.

Kissakuvahaaste 155: Pöytä

Noniin. Otetaan pitkästä aikaa osaa kissakuvahaasteeseen, jossa aiheena tällä kertaa pöytä. Itelläni ei niin ole väliä onko kissat pöydällä tai ei, silloin kun ihmiset ei pöydän ääressä syöä. Pojat onkin saaneet painella aika vapaasti aina viime viikkoon asti, jolloin Niko päätti, että nyt riitti tollanen pöydillä hyppely. Kai siihen osaltaan vaikutti se, että olohuoneen pöytä on aina niin täynnä kaikkea tavaraa ja yleensä ne siitä sitten lentelevät minne sattuu.

No mutta kuitenkin. Tässä nyt osallistutaan pöytä-kuvilla.

Pöydältä on joko kiva kurkkia ikkunasta ulos/ katsella/haistella tuuletusikkunasta ulkoilmaa silloin, kun ei oikeasti ulos pääse. Tässä Oskari ja Armastuuletusikkunalla nuuhkuttamassa. Tai Oskari enemmän, Armas jäi vähän sivuummalle.

Sitten tässä Onni käyttää pöytää nukkuma-alustana, joka on kanssa aika suosittu pöydänkäyttötapa. (Nyt tälläkin hetkellä Onni nukkuu tuossa olohuoneen sohvapöydällä, mutta ei kerrota kenellekkään :))

Tälläisiä pöytä-kuvia mauskiksilta.

Muutama kuvanen

No ei me nyt mentykkään mökille, kun oli luvattu koko viikonlopuksi niin kamalaa ilmaa. Ehkä sitten ens viikonloppuna koitetaan uudestaan, josko sää olisi vähän parempi. Koitin tuolla pikkupokkarilla vähän kuvailla, kun en jaksanut korttia siirtää järkkäriin. Eipä sillä oikein hyviäkuvia saa, mutta päivitellään nyt muutama tänne kuienkin.

 

Oskari makoili tietokonetuolilla ja nautti tuulettimen tuuletuksesta, aina kun puhaltimen ilma osui kohdilleen. Herran turkki vain hulmusi, kuvastahan se nyt ei oikein käy ilmi, mutta sain taltioitua pikkumiähen takajalkavenytyksen tähän kuitenkin.

Eipä kuvasta oikein muuta näy, kuin Oskarin korvat ja Armaasta vähäsen, peittelee noi Oskarin pöksykarvat sen verran hyvin molemmat kissimissit. Kuva oli kuitenkin suloinen, pojat halinukkuu kiipeilypuun ylätasolla.

Ja sitten kuva, jossa kerrankin ajoitus osui kohdilleen :D

Kilinää.

Nyt ollaan kesäkauteen varustauduttu punkkipannoilla. Kävin tänään pojille sellaiset hakemassa, kun ollaan luultavammin viikonloppuna menossa mökille ja koska siellä metsissä nyt tuntuu noita inhottavia verenimijöitä olevan, niin siksi pannat. Meni yllättävän helposti tuo pantojen laitto, ketään nyt ei sen suuremmin pistänyt hanttiin, Onni kaikkein vähiten vaikka ajattelin Onnin olevan mahdollisesti se, ketä ei olisi yhtään innostunut koko pantatouhusta. Luonnollisesti laitoin paketeissa mukana olevat kilikellot pantoihin, näin pysyy vähän perillä sitten siitäkin missä pojat juoksee, vapaina kun saavat mökillä sitten ravatas niin paljon kuin sielu ikinä sietää. Nyt täällä on sitten kolmen hilikellon konsertti, kun kissat juoksee edes takaisin, parvekkeelle ja keittiöön :D

Ostin siis Musti & Mirri:stä nämä pannat. Tälläset HI-CRAFTin myrkyttömät punkkipannat, väriltään tuollaset tumman vihreät. Jonkinlaiset yrttipannat siis. Joku kesä Armaalla ja Onnilla oli sellaset neonkeltaset, mutta ne taisi olla myrkylliset tai jotain.. Ja ellen ihan väärin muista, niin sillon pojat kanssa jyrsivät niitä pantojaan. Tälläset myrkyttömät meillä oli viime kesänäkin käytössä ja niistä ei tullut mitään vaivoja tai muita, niin uskoisin että on hyvät. Meinasin ostaa myös sellaisia tippoja, joita laitetaan niskaan, mutta kun nyt kyse on pelkästä viikonlopusta niin kai nyt nämä pannat ajaa asiansa. Kesällä sitten, kun ollaan pidempiä aikoja saaristossa, niin ostan niitä tippajuttuja varmuuden vuoksi.

Tässä tämä meillä käytössä oleva panta.

Nyt ei mitään kissakuvia ole, mutta viikonloppuna varmaan koitan poikia vähän ulkosalla kuvata. Jos ne nyt suostuu yhteistyötä tekemään :).

Eipä muuten mitään erikoista tänne meille kuulu. Oskari alkaa jälleen näyttämään  vähän normaalikokoisemmalta, kun on tuota talviturkkiaan alkanut karistamaan oikein urakalla. Sitä saa kuitenkin edelleen kammata kolmisen kertaa päivässä, ihan vaan senkin takia ettei koko kämppä olisi täynnä karvaa, mitä se kuitenkin tuntuu olevan. Armaasta ja Onnistakin lähtee karvaa, tosin ei yhtäpaljoa. Riippuu varmaankin siitä, etteivät Armas ja Onni ole alkujaankaan kasvattaneet niin mahtavaa talviturkkia, mitä Oskari.

No mutta, itseäni kutsuisi taas kamala kasa erinäisiä koulutöitä. Päivittelen taasen kuulumisia, ehkä vasta mökkireissun jälkeen tosin.

Serpenttiini

Kauheasti kissoja kiinnosti serpenttiini, kun sitä viikonloppuna asenneltiin vähän sinne ja tänne. Ei moneen paikkaan uskaltanut laittaa. Keittiön lampusta serpenttinit piti siirtää muualle, kun kissat vuoronperään hyppelivät pöydältä sitä alas repimässä.

Muutama kuva, kun Oskari yritti tauluista narua tavoitella, saamatta kuitenkaan saaliiksen yhtään mitään, kun oli liian laiska hyppimään :D

Armas sentään koitti vähän hyppiäkkin ja ylettyi ihan noihin tauluihin asti, mutta luojan kiitos ei sitten saanut mistään kiinni. Vähän jännitti, että lähteekö koko taulut irti, mutta onneksi ei :) Siitä en onnistunut saamaan kuvaa. Aina kun Armas huomasi, että sitä katsellaan, niin kissa kävi muina kissoina makamaan tuohon seinän viereen ikäänkuin ei mitään olisi ollut tekemässäkään. Onnia ei taulun serpenttiinit kiinnostanut ollenkaan. Vappu meni ihan mukavissa tunnelmissa, kissat katseli meidän ja vieraiden kanssa jääkiekkoa ja aiheutti muutamalla vieraalle allergisia reaktioita, mutta ei sen kummempaa. Ja yllättäen pojat olivat taas oikein vieraskoreita.

Takkuja ja laiskoja kissoja

Hirvittävä sota käynnissä Oskarin turkin kanssa. Oskulla alkaa talvikarva irtoilemaan, niin se vetää ihan tajuttomiin takkuihin. Joka päivä kun sitä kampaa, niin tulee kolme nyrkillistä irtokarvaa, ja silti kissa näyttää pöyhkeältä. Taidanpa olla varmaan ainoa, ketä toivoo kesän tulevan sen takia, että kissa olisi bikineissä :D
Piti ottaa kuva Oskarista ennen kampausta ja kampauksen jälkeen, sekä lähteneen karvan määrä, mutta kissa ei nyt tahtonut tehdä sen suhteen yhteistyötä. Pari muuta kuvapäivitystä kuitenkin tähän kohtaan tulossa.

Naureskelin tuossa keittiössä sitä, miten laiskoja nuo kissat oikeasti on. Siis Armas ja Oskari. Tässä näyte siitä.

Kyllä. He makaavat vesikupin äärellä juomassa, rinnakkain. Vähän tuon jälkeen Onnikin tuli kipolle juomaan, mutta en saanut siitä sitten enää kuvaa.
Tässä voisi kohta kaivaa valjaat esille ja mennä taas kokeilemaan miten ulkoilu onnistuu. En vaan kamalasti tykkää tuolla pihalla kissoja ulkoiluttaa, kun aina siellä on jotain mummoja tai pieniä lapsia ja sitten ei siitä kävelystä tule mitään. Tosin kai kissat saa sitten ihan rauhassa ulkoilla, kun tulee kesä ja päästään mökille. Saaressa tosiaan uskaltaa pojat päästää vapaina jolkottelemaan, kun eivät ne sieltä mihinkään karkaa ja pysyvät tosi kivasti ihan siinä piha-alueen tuntumassa kaikki. Ja tulevat vielä luokse heti, kun vähän huutaa, jollei satu siinä juuri näkymään. Eli kissoille luvassa kesätreeniä puihinkiipeilyn ja pienten eläinten jahtaamisen merkeissä :)

Onni oli ihan tajuttoman söpö tässä yksi päivä. Makasi tuossa television takana olevalla tasolla, joka siihen siis rakennettiin sen takia ettei kissat kulje television päältä edestakaisin, ihan pitkin pituuttaan.

Takaisin tuohon karva-asiaan.
Tarkoituksena on tässä pääsiäisenaikaan nyt pesasta Oskari, siinä toivossa, että kaikki se irtokarva lähtisi liikkeelle. Tai ilmeisesti tarkoituksena olisiu pestä kaikki turriaiset :D Niko taisi niin sanoa. Kaipa Niko luulee, että jos ne pesee ja kampaa kaksi tuntia per kissa ettei kämppä olisi hetken päästä täynnä karvaa. No, enpä laita pahakseni sitä, että aikka kaikki pestäisiinkin. Onnia ja Armasta ei ole kauheasti tarvinnut pestä nyt, kun ne vaan saavat olla kotona

Eipä muuta tällä kertaa.
Katsotaan nyt, jos tässä tosiaan noi turrikat pestään. Pääsee siitä sitten päivittelemään.
Loppuun vielä kuva Oskarista, joka nauttii ihan kamalasti siitä, kun pääsee syliin pusuteltavaksi.

 

Vai nauttiiko? ;D

Pikapäivitykset

Yllättäen taas on kulunut tovi. Tästä päivittelydstä on vaan niin helppoa luopua heti ensimmäisenä, kun kaikki muut kiireet painaa päälle. Eipä meille nyt kuulu sen kummallisempaa, Oskarin ilmoitin Turun näyttelyyn, jonne emme menneet. Kiitos oman huolimattomuuteni, kun en ollut muistanut rokotuksia uusia ajoissa. Ei siis ihan ehtinyt truo viisitoista pöivää rokotusten ottamisesta tulemaan täyteen.
Kävin kuitenkin paikanpäällä tänään kääntymässä, moikkailemassa vähän tuttuja. Näin sitten Excelin VP-arvostelunkin, että tuli nähtyä edes jotain.
Suvilta kuulin myös ihan kivoja uutisia, Oskarin tyttöystävärintamalta, mutta ei niistä vielä sen enempää ;) Kirjoittelen siitä sitten lisää, kun on ajankohtaisempaa.
Sitä ennen pitää käydä sitten liuta testejä tekemässä ja toivoa, että kaikki on hyvin. Yhdenkään kissan sydäntä ei ole vielä ultrattu, joten jännittää kamalasti.

Seuraavaksi näyttelyys ollaan menossa Oskarin kanssa vasta kesäkuussa, Riikaan. Ja sitten suunnitteilla WW-näyttelyyn Puolaan lokakuun lopussa, olisikohan ollut niin? Kesä muuten pidetään taukoa.

Mutta kun näitä kiireitä edelleen on, niin tämä tosiaan jäi tälläiseksi melko turhanpuoleiseksi pikapäivitykseksi. Koitan tuossa ensiviikolla ihan oikeasti kirjoittaa jotain joidenkin keväisten kuvien kera. Josko pojat nyt suostuisivat vähän poseeraamaan :)

Kevätpurinoita kaikille maukujille, ja muille.