torstai 18. heinäkuuta 2013

Reissuun


Huomenna lähdetään Latviaan, joten oli pesuoperaatio tänään. Hirvittävä homma föönata Oskarin turkki kuivaksi. Toivottavasti serti saadaan.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Tarha


Eilen illalla kissat pääsivät tutustumaan uuteen tarhaansa. Tarha on muuten valmis, paitsi sisäpuolella pitää hiukan sisustaa ja tasoja kiinnitellä. Meni tovi, ennen kuin kissat uskalsivat tulla ikkunaluukusta. Tai me vähän avustettiin, kun eihän ne sitä luukkua tajunneet, että mikä on olevinaan. Niko nosteli sisäpuolelta kissoja yksikerrallaan niin, että pääsi kurkkaamaan ulos.

Ensin nostettiin Armas, joka samantien tuli ulkopuolelle kävelemään ikkunalautaa pitkin ja oli kuin kotonaan.
 

Seuraavaksi nostettiin Oskari hollille. Osku kuitenkin vaan kurkisti ensin luukusta ulos ja luulin, että sillä jäi pylly jumiin, kun se peruuttikin takaisin sisälle.


Sitten tuli Onni, joka hypähti kanssa samantien tutkimaan tarhaa ja oli niin onnellisen näköinen ja kävi puskemassa kaikki puut ja palkit mihin vaan ylettyi. Oskarikin uskaltautui sitten ulos seuraavana, eikä se mitään jumiin jäänyt. Luukku oli juuri sopiva jopa karvamuhku-Oskarille :)


Aatosta vähän jännitti. Tai aika paljonkin, eikä se meinannut millään tulla ulos. Niko vähän avusti tuuppaamalla Aatosta eteenpäin niin, että Aatos joutui ikkunalaudalle ja kyll äse siitä sitten lähti varovaisesti vähän tutkimaan paikkoja. Onnettomasti kuitenkin maukuen.


Tarhan sisustaminen oli vielä tässä vaiheessa kesken. eilen rakennettiin keskitaso ja sitten ylätaso joilla voi loikoilla ja istua ja joita pitkin pääsee kulkemaan. Ylätasolta menee pieni kävelysilta tarhan oven yli, josta pääsee kulkemaan toisessa nurkassa roikkuviin koreihin, jollei tahdo ikkunalaudalta hypätä. Tarkempia tietoja tarhasta ja kuvia sisustuksesta hiukan myöhemmin.

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Aatos ulkoilemassa.

Riittikö ulkoilut ja kuvailut jo? Mennään sisälle!
 Oli melko jännää. Mutta helppo ulkoilutettava Aatos on, kun ei uskaltanut nurmikolla oikein liikahtaa suuntaan tai toiseen niin istuskeltiin hetken aikaa. Kunnes kissi tunki syliin ja tahtoi sisälle. Tekeillä oleva tarha käytiin katsastamassa kanssa. Rakennuspuuhia valvotaan mieluummin sisätiloissa.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Omasta kupista siistissä rivissä.



Mummulassa pojat söivtä samalta lautaselta, mutta kun nyt palattiin takaisin arkeen niin siirryttiin tuttuihin ruokakuvioihin. Tai kuviot olivat tutut isommille pojille, Aatokselle ei niinkään. Tähän asti Aatos on syönyt märkäruokansa yksin keittiössä ja isot pojat omat pöperönsä toisessa huoneessa, ettei mene penturuoat vääriin suihin. Tänään sitten ensimmäisen kerran annoin märkäruoan niin, että jokainen söi vaan omasta kiposta. No eihän Aatos sitä tajunnut. Hotaisi nopeasti oman kipponsa tyhjäksi ja yritti sitten siirtyä seuraavalle ja taas sitä seuraavalle. Lopulta otin Aatoksen syliin siksi aikaa, että muut olivat saaneet syödä omasta kupista niin paljon kuin meni ja päästin sitten Aatoksen nuolemaan loput mitä nyt oli sattunut jäämään.

Tässä varmaan menee hetki, että Aatos hoksaa mikä on käytäntö, mutta kun se on muidenkin kanssa onnistunut niin eiköhän Aatoskin sen opi.

Tästä kuvasta myös hyvin näkee, että Aatos on noin suurinpiirtein samaakokoa, mitä Armas ja Onni. Korkeampi Aatos kuitenkin on ja ehkä uskaltaisin veiakta, että Aatoksen lopullinen koko tulee jossain kohtia lähentelmään isi-Oskarin kokoa.

Mummulaloma ohi.


Kissat lomaili kokonaisuudessaan kaksi ja puoli viikkoa mun vanhemmilla, mutta tänään haettiin pojat kotiin. Mulla oli vähän ollut toiveissa, että oltaisiin saatu kissatarha valmiiksi tai edes aloitettua, mutta luvan kysymisen kanssa kesti hiukan kauemmin ja eihän me sitä olla vielä saatu suunnittelua pidemmälle. Varsinaista lupaa tarha ei tarvitse, kun on alle 7 neliötä. Ainoana ohjeistuksena tuli, että rajoista vaan 4 metrin päässä, ja kun tarha on kutakuinkin melko keskellä tonttia, niin tuokaan ei ole ongelma.

No mutta. Onnihan masentui taas, kun hoksasi että joutuu matkustamaan ja ryntäsi kotona heti laatikolle. Pojat oli muutenkin ihan ihmeissään, kun kotiutuivat. Joka paikka nuuskutettiin läpi, niin kuin ei oltaisi kotona koskaan oltukkaan. Ihme ja kumma, ei kertaakaan pojat koittaneet hyppiä keittiönpöydälle tai tasoille, vaikka mummulassa olivatkin saaneet tosi vapaasti mennä.

Ja tänään (tai no viimeistään huomenna) alkaa kissatarhan rakentaminen. Vähän on vielä mietintämyssyn alla käytetäänkö minkkiverkkoa vai rappausverkkoa.