Niko putsaili viikonloppuna takkaa ja muistutin, että laittaa sitten sen luukun kiinni, ettei kissat päätä mennä sinne takkaan sitten möyrimään. Sain vastaukseksi joojoot ja sitten Niko lähti viemään tuhkia ulos. Hetken päästä Niko tuli Armas sylissä takkahuoneesta keittiöön ja totesi, että taidan olla nyt kiukkunen. En aluksi ees hoksannut, että mistä se nyt puhuu ja luulin, että takalle oli käynyt jotain, mutta eiii. Armashan oli mennyt sinne takkaan istumaan sillä välin, kun Niko oli käymässä ulkona ja itsae kun olin keskittynyt laittamaan ruokaa, niin en ollut tajunnut sitä vahtia. Ja tietty kanssa luulin, että se luukku nyt oli kiinni.
No onneksi vahinko ei ollut suuri ja itseä lähinnä vaan nauratti, että tietenkin näin piti sattua. Armas oli siis istunut siellä takassa, mutta oli onneksi onnistunut noestamaan vaan etutassut ja toisen takatassuista, muuten kissa oli säilynyt puhtaana. Pesullehan siitä sitten lähdettiin, ettei se noki nyt tassujen mukana ympäriinsä kulkeutuisi. Armas Ei ollut pesutoimista ihan samaa mieltä meidän kanssa ja koitti vetää tassua pois, mutta saatiin ne sitten lopulta puhtaaksi.
Tänä aamulla oli sitten lisää sattumuksia. Ihmettelin ettei kukaan tullut vastaan, kun nousin ylös suhteellisen myöhään (yleensä aina joku tulee eteiseen moikkaamaan). No selvisi syy sitten siihen, kun pääsin keittiöön. Oli pojat murtautuneet sitten astiaan, jossa säilytetään märkäruokaa. Sieltä oli lähtenyt yksi Armaan dietti-ruokapussukka, joka oli siististi silputtu auki ja josta kaikki pojat söivät hyvällä ruokahalulla yhdessä. No minkäs siinä sitten teki, siirsin sen ruuan pussinjämästä lautaselle ja annoin poikien syödä sen loppuun.
Ei hyvä idea.
Ilmeisesti Oskarin masu ei tykännyt yhtään siitä dietti-sapuskasta ja pääsin Oskua viemään äskettäin pyllypyykille. Onneksi se on niin helppo tapaus, että onnistuu pyllerön pesu ihan yksinäänkin ilman apuja. Ruikulipäivät on pitkien pöksykarvojen huonoja puolia, vaikka onneksi tosi harvoin sinne pöksyihin mitään jää.
Toivottavasti tässä oli nyt kommelluksia hetkeksi.
2 kommenttia:
Haha niinpä, kissat menee meilläkin just sinne minne ei saisi mennä.. Yola on kaikenlisäksi oppinut avaamaan keittiön kaapin ovia ja ne on aamulla kaikki ihan auki. Ja on sitä tullut aamulla huomattua itsekin että kaikki ruuat on pitkin pöytiä ja lattiaa, kisut oikeen mukavasti mussuttanut omaa ruokapussiinsa reiän kylkeen ja syönyt massunsa niin täyteen että pukluja pitkin lattiaa.. eli hyvää huomenta vaan. Kaikkein hienointa on Minnin kakkajanat, kun peppuun on jäänyt kiinni karvoihin vähän kakkaa ja se kutittaa ja se pitää sitten hinkata mattoihin ja lattiaan ja ihan kaikkialle..
Leena, meillä Onni tekee tota välillä. Sain kauheen huutoraivarikohtauksen, kun se meni hinkkaamaan pyllyään mun uudelle korkeanukkamatolle. Onneks kaikeks mulla oli sellaset tökötit tuolla, että lähti raita pois :D
Lähetä kommentti