Kotiutumiskuulumisia ja vähän muutakin

(Aloittelin kirjoittamaan tätä jo lauantaina, mutta flunssa iski sitten ja sain sitten viimeisteltyä tämän vasta tänään :) )

Heipparallaa! On tässä nyt pitänyt viikon mittaan päivittää tätä, mutta jotenkin muut hommat on syrjäyttäneet päivittelemisen. Mutta jos nyt tässä olisi pieni hetki aikaa, kun ei mua juuri tarvita tuolla lampun laittamisessa :)

Pojat haettiin siis kotiin lauantaina, vihdoin ja viimein monen kuukauden jälkeen. Yllättävän hyvin maukulat tänne sopeutuivat, mitä nyt Armas oli ainoa, joka vähän ujosteli alkuun. Onni ja Oskari olivat heti ihan normaaleita, ruoka maistui ja mitään ei erityisemmin aristeltu. Armaalla kesti parisen tuntia, ennen kuin kulku oli kutakuinkin normaalia, eikä sellaista maha maata vasten viistävää.  Armas vietti kanssa kantokopan turvissa aikaa alkuillan, mutta loppuillasta sitten uskaltautui sieltä tekemään tutkimusmatkaa. Meillähän on täällä tosi paljon vanhoja huonekaluja, joissa varmasti on tuttuja tuoksuja, mikä luultavasti osaltaan helpotti sitten poikien kotiutumista. Arveltiin kuitenkin, että ehkä täällä sitten tuoksui Nikon porukoiden kissan hajut, jotka sitten vähän Armasta jännitti.

Samalla sitten testattiin, että mitä pojat sanovat tuohon meidän kolmen istuttavaan sohvaan. Kun tuo edellinen kissa-asukas viimeisenä iltanaan meni ja kusaisi sohvalle sillä aikaa, kun olin itse kaupassa niin, että ne pissat sitten olivat mukavasti imeytyneet sinne istuintyynyjen väliseen kankaaseen. Olin ite aikas järkyttynyt tästä tapauksesta, sillä nuo omat pojat kun ei koskaan ole pissineet muualle, kuin laatikkoon. Vaikka täällä on sentään yksi toimiva kollikin. Blondi sellainen, mutta kolli kuitenkin. Ei se hätä olisi ollut millanenkaan, jos kyseessä olisi ollut sellainen sohva mistä olisi noi tyynyt saanot irti, mutta kun noi on kiinni sohvassa :/ Nahkasohva on muuten helppo pitää puhtaana, mutta kun se kissanpissa oli mennyt valumaan sinne tyynyjen väliin ja imeytynyt sitten sinne sisuksiin.

Otti vähän päähän.

Niko toi sitten perjantaina töistä tullessaan mukanaan Pissi pois-ainetta, jolla sitten käsiteltiin koko sohva.

 

Yllä siis kuva sohvasta, johon viriteltiin oikein hienot systeemit, että saatiin se kuivattua ja tuuletettua. No mun mielestä se haju ei ollu aamuun mennessä sieltä lähtenyt pois. Sohva haisi sekä tolle aineelle, että kissanpissalle, mutta enemmän ehkä ensimmäiseltä. Heitettiin vielä uudet käsittelyt sen päälle ja ajateltiin, että no katsotaan illalla sitten mitä pojat sanoo. 

No, poikiahan sitten kiinnosti toi sohva tosi paljon. Kiinnostus oli itseasiassa niin valtava, että päätettiin siirtää koko sohva toiseen huoneeseen turvaan, ettei vaan nyt käy mitään vahinkoa kenellekkään ja odottamaan sitten taas uutta käsittelyä. Tuolla huoneessa toi sohva nyt on edelleen, ollaan pitkin viikkoa sitä hinkattu ja hangattu ja nyt sitten kokeillaan jos huomenna se tohon esille raahataan, että mitä tapahtuu. Toivotaan nyt ettei kukaan siihen mitään enää lorauttele ja saataisiin sitten isompi sohva takaisin käyttöön.

Tämän kuluneen viikon aikana ollaan kanssa todettu, ettei meillä ole käyttöä ainakaan vahtikoiralle :D Armas ekana iltana istui keittiön tasolla ja tuijotteli ikkunasta ulos. Tosta keittiön ikkunasta näkyy tuollainen pieni tuulimylly ja aina kun sen pyörähti niin Armas murahti :D Myös maanantai-iltana Armas murisi, kun Niko tuli urheiluista kotiin ja löi auton ovia ulkona kiinni. Kaikki uudet äänet ja jutut taitaa olla vähän jännittäviä.

Kaikki on mennyt muuten aika normaalisti, arkeen ollaan palauduttu aika nopsaan. Ikäväkyllä myös kissat (tai ainakin Armas) on palannut normaaleihin arkirutiineihinsa, nimittäin aamuyöllisiin serenaadeihin ja oven hakkailu-esityksiin makkarin oven takana. Nämä oli ehtinyt ihan kiitettävästi jo unohtamaan tämän erossaolon aikana.

Ai niin. Tuossa parisen viikkoa sitten sain isältä puhelun, että Oskarilla on karvaton läikkä tuolla niskassa. No kiiruusti sitten silloin ajelin mummolaan katsastamaan, että mitä ihmettä. Ja kamalan iso kalju läikkä se olikin! Iho oli ihan punainen ja siinä näytti muutenkin olevan jotain raapimisesta aiheutunutta rupea. Viime viikolla meillä olikin sitten eläinlääkärille aika, ihan muiden asioiden takia, mutta pääsin näyttämään sitten sitä jälkeä. Oli jo ehtinyt se läikkä vähän parantumaan. Ei iho punoittanut ja karvat oli alkaneet kasvamaan takaisin. Eläinlääkäri sanoi sen näyttävän ihottumalta, joka aika yleisesti tulee kissoille jostain epäsopivasta ruuasta. Ja keksinpä sitten, että oma isäni oli käynyt ostamassa pojille erilaista kuivamuonaa (vaikkakin samalta merkiltä), joka sitten oli aiheuttanut tuon allergisen kutinan ja karvanlähdön. Ruoassa ei tarvitse kuulemma olla, kuin yksi erilainen valkuaisaine, joka voi tuon reaktion aiheuttaa. Karva lähtee nopsaan (yleensä rinnasta tai niskasta), iho punoittaa ja kutiaa.

 

Tuolta se läikkä näytti silloin, kun mentiin lääkärillä käymään. Ei kuulemma ollut edes pahankaan näköinen, vaan näytti tosi hyvältä. Sain sitten hoito-ohjeeksi laittaa tuohon alueelle kutinan lieventämiseksi ja paranemisen nopeuttamiseksi 1% kortisonivoidetta. Kuvaa ei ole tuosta niskan laikusta nyt tällä hetkellä, mutta hyvin se on parantunut. Ja tosi nopeasti. On kauttaaltaan täynnä jo karvaa. Erottuuhan se vielä tietty, kun uusi karva on paljon lyhyempää, mutta muuten se on melkein jo unohdettu :). Nämä tämmöiset allergiset reaktiot onkin nopeita parantumaan.

Eläinlääkärissähän käytiin Oskun kanssa, kun piti selvittää nuo Fiv ja Felv-asiat. Molempien testien tulos oli negatiivinen. Otettiin samalla myös sienitesti, jonka tulosta vielä tässä ootellaan. Oskari sanoi verikokeen aikana kaksi kertaa 'bäy', mutta muuten oli taas tosi mallikkaasti siinä pöydällä. En kyllä ikinä uskaltaisi Armaan tai Onnin kanssa mennä verikoetta ottamaan, kun ne saisi varmaan ihan kauheat hepulipepulit.

Näitä testejähän käytiin ottamassa siis siksi, että tuossa noin parin viikon päästä (suurinpiirtein) meille tulee tänne kyläilemään tyttöystävä. Kirjoitellaan siitä sitten lisää myöhemmin :)

Ja koska tälläistä viikko sitten aloitettua tekstiä on tosi typerä jatkaa, niin lisään sitten vaan kuvia ja palaillaan asiaan taas jonkun uuden kirjoituksen kanssa. Tästä nyt tuli vähän tällänen sekametelisoppa, mutta oli paljon kaikkea ja varmaan puolet unohtui, mistä piti kirjoittaa :D

Mutta niitä kuvia:

Armas makoilee mielellään työhuoneessa tutussa paikassa hyllyn päällä.

Kaiuttimen päältä näkee hyvin ikkunasta ulos olkkarin puolella.

Takkahuoneessa ulos voi tiirailla tason päältä. Yksi niistä pöytätasoista, joissa pojat saavat ihan luvallisesti olla.

Pullero.

Oskari sohvalla tosi miellyttävänoloisessa asennossa..