tiistai 18. lokakuuta 2011

Tunnustus

Mauskislaiset saivat ensimmäisen tunnustuksensa Naukulan mammalta, tuossa melkein pari viikkoa sitten. Syy miksi tässä on hieman kestänyt on ollut tunnustuksiin liittyvä kuvamateriaalin puute. Enpä vieläkään oikein tyytyväinen ole otettuihin kuviin, mutta ei me kehdata kauempaa tätä venyttää enää :)

Kiitoksia mammalle tunnustuksesta!

Mamma haastoi meiltä kaikilta kaksi tunnustusta, kissoilta ja multa siis. Aluksi tuntui vaikealta, kun en muista mitä kaikkea olen pojista jo kirjoittanut ja onko jotain asioita vielä tunnustamatta, muta ei kai näiden niin ihmeellisiä tarvitse olla :)

Tunnustuksen saajan pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

Armas

 1. Armaalla on tummat napakarvat. Tuollainen hauskasti valkoista selvempi tummempi aluea masussa. En oikein tiedä minkä värinen tuo alue on, oma silmä väittää että se olisi jotenkin muka punertava, mutta ei sinivalkealla kissalla nyt pitäisi punertavia karvoja olla, edes masussa :D Ne on mulle mysteerimasukarvat.

2. Armaalla on leuassa akne. Sitä hoidetaan aina epäsäännöllisesti joko kynnellä rapsuttamalla tai hammasharjalla hieromalla. Joskus kesäisin, kun akne menee suupielissä oikein pahaksi, niin olen tehnyt muutaman päivän aktiivisen hoitorupeaman ja puhdistanut aluetta joko Bacibact-puuterilla tai sitten sellaisella toisella aineella (jonka nimeä en saa millään päähäni), jota olen laimentanut veteen. Yleensä Armaan akne on kuitenkin ihan hallinnassa

Onni

 3. Onni on ihan hulluna Pirskatti/Multicat-vitamiinitabletteihin. Kummalla nimellä ne napit nyt kulkevat. Ei tarvitse, kuin ottaa vitamiiniputeli kaapista ja Onni on jo pöydällä odottamassa. Ja nappulat syödään ihan käsistä. On melkein sormet vaarassa. Harmi vaan, ettei Onni ole yhtä innoissaan esimerkiksi matolääkettä annettaessa.

4. Onni ei tykkää pusutteluista. Jos Onnille yrittää suukon antaa, niin Onni vetää päänsä niin kauas kuin sen vaan saa, ja painaa korvatkin vielä luimuun. Rapsuttaa saa, mutta ei missään nimessä pussata. Hyi.

 Oskari

5. Oskari on utelias ja tykkää vaania kaikkea, erityisesti karkkipapereita. Välillä meistä tuntuu, että Oskarin muisti nollaantuu aina öisin, kun joka päivä Osku käy kaikki paikat läpi, niin kuin se olisi ensimmäinen kerta. Karkkipaperit ovat aina yhtä jännittäviä ja niitä pitää tulla katsomaan ja vaanimaan heti, kun sellainen jossain rapisee. Meillä on varmaan sohvan alla kadonneiden karkkipapereiden hautausmaa.

6. Oskari on raju rakastaja. Siinä mielessä siis, että Oskarilla menee rakkaudenosoitukset välillä vähän yli. Kun tarpeeksi kauan rapsuttaa ja pitää sylissä, niin yleensä Oskari nappaa sitten etuhampaillaan kiinni ihosta, niin kuin kollit ottavat tyttöjä kiinni niskasta. Mutta eipä tuo edes satu. Oskari vaan rakastaa tosi paljon.

Katja

7. Maailman rauhoittavin ääni mielestäni on kehräävä kissa. Monesti sohvalla painan pääni kissan kylkeen ja kuuntelen kehräämistä.

8. Viimeisenä asia, jonka varmaan tosi moni kissanomistaja tunnistaa itsestään: Silloin kun olen yksin, niin keskustelen kissojen kanssa, varsinkin jos ne pörräävät lähistöllä. Saatan huudella jotain olohuoneesta keittiöönkin, jos joku siellä esim. maukuilee jotaitain. Yhtälailla aina lähtiessäni johonkin sanon moikat jokaiselle erikseen, ettei kenellekkään tule paha mieli :D

Tässä kun näitä kirjoittelin, niin keksin paljon lisääkin kaikkea mitä olisi voinut tunnustaa, mutta päädyin menemään näillä alkuperäisillä ajatuksilla. Haasteessa pitäisi haastaa sitten myös kahdeksan muuta, mutta luulen että kaikissa lukenmissani kissablogeissa tämä haaste on varmaan jo käynyt. Että haastan sitten ne, keillä tätä haastetta ei vielä ole ollut :) Saa vapaasti ottaa.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Kattihaaste #3: Laatikot

Kolmannen kattihaasteen aiheena on laatikot. Tämän luulisi olevan helppo aihe, kun ainakin omat pojat on hulluina kaikenlaisiin (pahvisiin)laatikoihin. Nyt en kuitenkaan saa tuoretta kuvamateriaalia napattua, kun ei ole minkäänlaisia pahvilaatikoita koko kämpässä. Vanhojenkin metsästäminen osottautui aika vaikeaksi, mielessä oli vaikka kuinka monta kuvaa joita en sitten löytänyt ollenkaan. Mihinlie ovat hukkuneet?
Nyt mennään aina vuoteen 2008, jolloin Armas oli vielä pieni ja Onni ihan teini, jotka siis nyt esiintyvät tässä laatikkosarjassa.

Laatikkoilemassa Onni ja Armas maistelee.

Armas näyttää miten laatikkoon kuuluu mennä.

Ja Onnin piti mennä tänttäröimään Armaan päälle.

Ja sitten kaveria piti purra. Lattialla myös kissalehti. Kirjoittajalla kävi myös joku moka kuvan värisäädöissä.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Elävää kuvaa

Mauskislaisten ensimmäiset videot.
Laatu on mitä on, kun kuvasin puhelimella, sitten meni tovi että sain konvertoitua tiedostot avi-muotoon ja latauksessa tänne kesti joku tuhannen vuotta.

Ensimmäisessä Armaan mauku-näytteitä. Ja toisessa oli puhelin kerrankin hollilla, kun kissat pölöilivät. Ja kukaanhan ei sitten huomaa, että meillä oli siivouspäivä.





lauantai 8. lokakuuta 2011

Kattihaaste #2: Venytys

On vähän viivästynyt tähän haasteeseen osallistuminen. Ensiksi yritin metsästää venytyskuvia, kun en tahtonut käyttää jo noita koneella olevia, mitä olen täällä jo julkaissut ja sitten kun sain jonkinlaiset kuvat otettua, niin eikö kamerasta loppunut akkua ja laturi oli hukassa niin en saanut sitten noita kuvia siirrettyä koneelle.
Mutta nyt sain.
Kattihaasteen toisena aiheena oli siis venytys. Meiltä venyttelee tällä kertaa Armas. Armaan venytykset oli niin vauhdikkaita, että vähän tuli kuviin 'sumeutta', kun en ehtinyt kameran asetuksia säätämään. No mutta tässä nyt tulee.

Suupielien venyttelyä ja vähän tassunkin.

Ylösnousuvenyttely.

Laiskahko maassa venyttely.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Lepopaikka




Kuvittelisi paikan sohvan ja seinän välissä olevan aika epämiellyttävä, kun on niin ahdaskin, mutta näköjään siellä kelpasi köllötellä. Paistoipa tuohon aurinkokin.