perjantai 21. syyskuuta 2012

Pötkö-Onni


Onnin tyylinäytte siitä, miten pyöreässä pedissä pruukataan maata.

Peeäs! Lakana on oikein huono vaihtoehto sohvansuojaksi, se repeää helposti.

PIROKin kissanäytelmä ja sydänultraus.

Meidän pitkä näyttelytauko päättyi viime lauantaina, oltiin Oskarin kanssa näytelmissä noin vuoden tauon jälkeen. Huomasi aika hyvin, ettei Oskaria olla hetkeen kokonaan pesty kun tuntui tuolla olevan kamalasti vastaan sanottavaa pesulla. Siltikin Oskari on maailman helpoin kissa, vaikka Osku määki ja maukui, niin silti Oskari pysyi tosi kiltisti paikallaan ja antoi pestä. Se ei vaan tykännyt. 

Perjantaina pakkailin sitten toooosi hyvissä ajoin näyttelytavaroita kasaan. Tai kaikki olikin oikeastaan laukussa valmiina, kävin niitä vaan läpi. Kantokopankin kuntoonlaitto aiheutti kamalasti kiinnostusta, mikä on hassua, kun kopat on nyt olleet koko ajan esillä, pojat kun tykkää niissä nukkua. Oskari ja Armas kävivät vuoronperään kurkkaamassa kopassa, Onnia ylläripylläri ei kyllä näkynyt se raukka kun varmaan luuli joutuvansa itse lähtemään johonkin reissuun. Oskari ja Armas tarkasti myös kaikki näyttelytavarat, että kaikki oli kunnossa.

 
Lauantai aamulla hiukan ennen kuutta me lähdettiin sitten Oskarin kanssa ajelemaan Pöytyälle päin, kun mentiin Veikon ja Suvin kyydillä. Matka meni mukavasti. Näyttelypaikka oli jotenkin tylsä, omasta mielestä. Oon ennen ollut PIROKin niissä näyttelyissä, jotka on olleet Pirkkahallissa ja toi oli nyt Raholan liikuntakeskuksessa. Sinne ei saanut viedä edes omia tuoleja mukaan joten turhaan olin ottanut retkituolin. Tosin eipä se nyt itseä sen suuremmin rasittanut, kun tuoli tarvi kantaa ainoastaan sisältä autoon, sitten autosta toiseen ja taas takaisin. Ainoastaan jalat vähän alkoi pitkän päivän päätteeksi tunnahtamaan, kun ei oiken tullut koko päivänä istuttua.

Kakkosten kakkosväriryhmällä oli tuomarina Glen Sjöbom. Ruotsalainen tuomari joka taisi ensimmäistä kertaa olla kakkosia arvostelemassa. Ja eipä muuten Sjöbom tykännyt Oskarista ollenkaan. Oskarilla oli korvat vähän liian korkealla ja ehkä hitusen pienet, silmät olivat liika lähellä toisiaan ja ilme ei miellyttänyt, kolmio olisi voinut olla parempi ja profiili suorempi. Turkki oli ihan ookoo, mutta aika lyhyt, kokokin oli ihan ookoo, mutta olisi saanut olla vähän jykevämpi luusto ja mitä vielä :D. Oli kyllä ihan hyväluonteinen kissa, mutta häntä ei miellyttänyt ja koska hän oli kiltillä tuulella saatiin serti. On meillä nyt ennenkin ollut tuomareita, jotka ei ole Oskarin ilmeestä ihan välittänyt, mutta tämä nyt oli ensimmäinen kerta tätä laatua. No ei siinä mitään, oon tosi tyytyväinen että saatiin serti. Loppuajan Oskari sitten löhöilikin häkissään.


Paikan päällä oli muuten myös Taru ja ihanainen Vilja-tyttö! Viljasta Sjöbom onneksi tykkäsi. Kuka nyt ei voisi tykätä. Tyttö oli aivan ihana! Sellainen pieni termiitti joka yritti kovasti tulla häkistään läpi ja riehui minkä jaloista pääsi. Tuli ihan Oskari mieleen, se oli pikkuisena ihan samanlainen riiviö :)


Sunnuntaina Vilja olikin sitten värin paras. Onnea Vilja-vauvalle!

Sitten terveysasioita vähän.
Olin eilen Oskarin kanssa eläinlääkärissä sydänultrassa. Ensin siinä punnittiin Oskarin paino, joka oli viime kerrasta (5,8kg) tippunut vähäsen. Nyt Oskari painoi 5,2 kg. Tuo viimekerran paino onkin viime vuodelta, jolloin Oskari olikin paljon isommassa kunnossa. Eikä Oskari nyttenkään ole mikään liian laiha, on vaan tuo energia kulunut tyttölöitten huuteluun kuin siihen massan keräämiseen. Ehkö se tässä syksyn mittaan saa taas vähän painoa. Sitten iinä myös kuunneltiin vähän sydäntä ja mittailtiin sykettä. Granholmin Sari sitten perustoimien jälkeen ajeli Oskarin kainalosta karvoja, kuitenkin niin ettei se haittaa näytelmiä. Oskari sai Granholmilta kehuja, kun pysyi niin hienosti paikallaan ja oli niin rauhallisesti että saatiin paljon kuvia sydämestä, missä muuten kaikki oli hyvin ja normaalisti. Mukava tietää, että kaikki on kunnossa. Oskari muuten ehti täyttämään tässä kymmenes päivä jo neljä vuotta! Se meni meiltä ihan ohi! Onneksi Oskaria ei kuitenkaan näytä haittaavan, vaikka merkkipäivä unohdettiinkin :D.

torstai 6. syyskuuta 2012

Orijen-testissä


Tuossa joku aika sitten kyselinkin, että onko Orijen-raksut tuttuja ja nyt vasta vihdoin sain haettua testipussukan eläinkaupasta. Ostin tuollaisen 400g pikkupussukan, kun jos ruoka ei pojille maistukkaan niin ei mene niin paljoa sitten hukkaan. Kotiin tultua avasin sitten pussukan ja annoin jokaisen maistaa nappuloita.

Nappulat katosivat hetkessä Oskarin suuhun
Myös Armas hotkaisi maistiaset tuostanoin vaan. Kuvaaja ei parempaa kuvaa saanut lonkalta otettua.
Onni oli kantokopassa nukkumassa testaushetkellä, mutta tuli nopeasti ulos kun maistiaiset loppui. Oskari tietysti ryntäsi takkahuoneesta katsomaan, josko saisi vähän lisää.
Nappuloita ei löytynyt enempää, vaikka nukkukoppa melskattiinkin ylösalaisin. Armas pesee nassua.
Ainoa miinuspuoli minkä äkkiseltään nyt keksin on raksujen koko. Kukaan kolmikosta ei vaivautunut pureskelemaan raksuja. No jos syynä oli vaan se, ettei tarjolla ollut kuin muutama hassu niin ne piti hotkaista nopeaan, ehkä hotkimisenesto-kulho auttaa asiaan.. Jos huomenissa sitten tilailen ruokaa, ehtii sitten paketti tulemaan perille ennen kuin jäljellä olevat RC:t ja testipussi loppuu.

tiistai 4. syyskuuta 2012

-____-

Yritin vähän kuvailla kissoja, mutta pojat oli vaan pthyi...

No ei nyt jaksais oikeen kiinnostaa...

I ♥ YOUR BLOG.


Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.
2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin.




Voi ettäettä! Tälläinen tunnustus me otliin saatu Peto sängyssä - blogin Mindyltä ja Mindyn ihmiseltä. Kiitos paljosti :). Tätä tunnustusta oonkin nähnyt tosi monessa blogissa, joka tekee vaikeaksi tunnustuksen eteenpäinlaittamisen. Sitä paitsi, viiden blogin nimeäminen on toodella vaikeaa, koska meillä lempiblogeja on ainakin yli se viisi ja sitten suurimmassa osassa tämä tunnustus on jo ehtiny käymään.

Meiltä tunnustus lähtee eteenpäin kasvattajien blogeihin, joissa ahkerasti käyn itse lukemassa kuulumisia. Arvatenkin kyseiset kasvattajat ovat:

Taru ja Draconian-kissala
Päivi ja Nenukan-kissala

lauantai 1. syyskuuta 2012

Valikoivat syömärit

Pojat on hassuja syömäreitä. Tai valikoivia. Onni varsinkin. Jos märkäruoassa on kastiketta, niin se syödään ensin ja kaikki muu kipossa oleva voi vaikka jäädä siihen. Sama juttu hyytelöruokien kanssa. Tosin nyt eilen huomasin, että kaikki kolme vetää ensin kiposta sen hyytelön ja sitten ehkä päälle niitä joukossa olevia paloja. No Oskari ei ihan niin nirso ole, vaan se vetelee sitten hyvällä ruokahalulla muidenkin jämät mitä on jäänyt :D

Hyytelöt vedetty, jämät jäljellä... Oskari ehti jo kippoa käydä tyhjentämässä.

Onkohan ne kastikkeet ja hyytelöt sitten paremman makuisia, kuin seassa olevat papanat? Sitten ruoka joka on sellaisessa vähän enemmän alkuperäisenoloisessa muodossa vedetään kyllä kaikki, ilman että nirppistellään.  Onneksi kuitenkaan kukaan pojista ei oikeasti ole kamalan nirppanokkainen syöjä. Ja jos nälkä on oikeasti, niin kyllä ne kepot yleensä tyhjenee, ettei kukaan väkisin kärvistele nälissään kunnes eteen tuotaisiin jotain parempaa.

Alkaa olemaan raksut kohta lopussa. En vieläkään ole ehtinyt hakemaan sitä pientä ruokapussukkaa kokeiluun, mutta jos ens viikolla sen tekisin. Ja sitten pitää tilata penturuokaakin :))

Tänään mennään taas ihastelemaan kissanpentuja. Voin luivata jonkinlaista videokuvaa, pennut ovat kuulemma hirmuisessa rallikissa-iässä. Senkin takia otan ehkä tuon videokameran mukaan, kun omat amatöörikuvaustaidot tuskin riittävät tallentamaan mitään hyviä kuvia vauhdikkaista pikkukissoista, mutta koitan jotain valokuvamatskuakin saada :)