tiistai 5. heinäkuuta 2011

Aamuyllätys

Eilen oli ensimmäinen pilvinen ja harmaa päivä, tihutti vähän vettäkin välillä. Tarkoitti siis sitä, että eilinen päivä meni kutakuinkin sisällä nukkuessa, kissojen osalta siis. Toki Armas ja Onni tahtoivat käydä ulkona, ensin siinä puoliltapäivin ja myöhemmin vielä illalla, jolloin Oskarikin liittyi sitten ulkoilemaan. Eipä kissat pitkää tovia ulkona kuitenkaan viihtyneet, sen verran että ehtivät vähän purkaa energiaa juoksemalla sinne sun tänne ja kiipeilemällä puihin.
Kyllä sen sitten huomasi yöllä, että pojat oli suurimman osan päivästä vain makoilleet sisällä, kuului meteliä vähän välillä.
Tänään on miltein yhtä harmaa päivä, mitä eilen, mutta ei sada ainakaan vettä. Pojat saavat siis ulkoilla, niin että nukkuisivat sitten yöllä.

Armas - ei ehkä järin edustavasti - levällään.
Miksi sitä muuten ei koskaan ole kameraa mukana, kun pitäisi olla? Eilen illalla pojat leikkivät mökin edustalla ja siitä olisi saanut vaikka kuinka monta hyvää kuvaa, kun ne hyppivät ja vaanivat ja tekivät tiesmitä. TAI sitten jos kamera on mukana, niin sitten on säädöt jotenkin ihan väärin tai kuvat eivät onnistu muuten vaan :/

Saku (isäni koira siis) sai eilen puruluun, kun oli odottanut niin kiltisti sen aikaa sisällä, kun isä oli ollut Tammisaaressa autonrengasta paikkaamassa (itse olin nukkunut koko tämän ajan). Oskari oli hirmu utelias sen suhteen, mitä Saku söi ja tunki nenäänsä koko ajan Sakun herkun luo. Saku ei hirvittävästi edes välittänyt. Ja taasen hyvä esimerkki siitä, kun kiireellä pitää kuva ottaa, niin siinä on jotkut asetukset päin prinkkalaa, mutta nyt ei voi mitään :D



Ja niin. Ihan kaikessa rauhassa tässä kirjoittelin tätä blogi-päivitystä ja join aamukahvia, kun Oskari juoksi sisälle hampaissaan joku hiirulainen! Säikähdin muuten aika kiitettävästi, sillä viimekesänä Osku raahasi tänne mökkiin sisälle elävän hiiren. Tämä ei kuitenkaan ollut elävä enää, onneksi. Uskalsin siis kaapia elukan pahvilautaselle ja haudata mereen, heti sen jälkeen kun Oskari oli sitä saalishiirtään ympäriinsä viskonut.
Eipä tainnut Oskarin äiti opettaa, ettei ruualla saa leikkiä.. Vaikka taitaa olla vähän kaikkien kissojen vikana, kun on massu täynnä ruokaa. No mutta, siinä siis tämän kesän ensimmäinen saalis. Sellainen yllätys omaan aamuun.

Metsäkissa ja metsähiiri

2 kommenttia:

Mindy kirjoitti...

Iik, hiiri! Mun jo edesmennyt kissa onnistui tuomaan linnun sisään keskeltä kerrostalolähiötä ja vielä kiikutti sen koko kämpän läpi perimmäiseen huoneeseen. Olin pikkutyttönä aika järkyttynyt. :)

Katja kirjoitti...

Todellakin iik, hiiri :D Viime kesänä joku oli tuonut tosiaan sisälle elävän hiiren, se vasta olikin iik. Linnun nappaaminen onkin varmaan vaikeampaa. Meinasi kerran käydä vahinko, kun joku tintti oli jotenkin päässyt sisälle parvekkeelle, jonka huomasin vasta sitten, kun kissat olivat siellä. Sain sen tipusen hengen kuitenkin pelastettua.